Germain Boffrand

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Germain Boffrand
Hôtel de Soubisen soikiosali.

Germain Boffrand (16671754) oli ranskalainen arkkitehti. Hän oli rokokoon keskeisiä suunnittelijoita Ranskassa ja ensimmäinen huomattava ranskalainen taiteilija, joka Pariisista käsin teki töitä ulkomailla, lähinnä Lothringenissa, kun useat ulkomailla toimivat ranskalaiset mestarit olivat sitä ennen valmistelleet maaperää ranskalaiselle maulle. Opettajansa Jules Hardouin-Mansartin kuoltua 1708 Boffrand sai jatkuvasti suuria tehtäviä, mutta hän oli samalla vaikutusvaltainen opettaja Académie royale d'architecturessa ja jatkoi François Blondelin taiteellisia perinteitä.[1]

Boffrandin teoreettisissa kirjoituksissaan ja 1745 julkaisemassaan Livre d’architecturessa suuntaviivaksi asettama "jalo yksinkertaisuus" ei aina ole joka suhteessa sopusoinnussa hänen omien töidensä kanssa. Fasadeissaan hän kylläkin, kuten yleensä muutkin rokokoon aikaiset arkkitehdit Ranskassa, suosii klassista yksinkertaisuutta ja ihailee palladiolaisuutta. Pohja- ja sisäsuunnitteluissa ja koristelussa hän sen sijaan toimii varsin vapaasti, loistavimmin Pierre-Alexis Delamairin yhdistämien Hôtel de Soubisen (myöhemmin Archives nationales) ja Hôtel de Rohanin sisäkoristelussa. Etenkin alakerran kuuluisa soikiosali on myöhäisrokokoon (régence-tyylin) viehättävimpiä mestariteoksia Ranskassa ja Boffrandin päätyö Pariisissa.[1]

Boffrand suunnitteli lisäksi useita ylhäisön asuintaloja (hôtels), joista merkittävin on Hôtel de Montmorency kaartuvine fasadeineen ja muine pohjasommittelu-uutuuksineen. Boffrandin huomattavimmat työt sijaitsevat Lothringenissa, jossa hän herttuan yliarkkitehtina Nancyssa rakensi muun muassa katedraalin, Hôtel de la Monnayen sekä Nancyn, Lunévillen (päättämistyöt) ja Harouén herttualliset linnat. Baijerin vaaliruhtinaalle Boffrand suunnitteli muun muassa metsästyslinnan. Epävarmempaa sen sijaan on hänen osuutensa Würzburgin linnan ehdotuksiin, vaikka hän nimeääkin ne omiksi töikseen. Italiassa lähellä Torinoa olevan Stupinigin palatsin pohja lienee Boffrandin suunnittelema.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Boffrand, Germain, Tietosanakirja. Osa 11, palsta 158. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]