Kondriitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kondriitti NWA 869, joka on tyyppiä L4-6. Siinä näkyy kondreja ja metallipalloja
Phnom Penh Kondriitti tyyppiä L6 - 1868

Kondriitti on jyvärakenteinen kivimeteoriitti. Näistä avaruudessa muodostuneista jyvistä käytetään nimitystä kondruuli (Chondrule)[1]. Kondriitit eivät ole muuttuneet paljon siihen asteroidiin nähden, josta ne ovat lähtöisin ja koska ne eivät ole koskaan kuumentuneet, ne eivät ole sulaneet.[2] Rakenteessa on siis samanlaisia piirteitä kuin Auringossa ja muussa aurinkokunnassa. Ne ovat myös syntyneet samaan aikaan aurinkokunnan kanssa.[3]

Koostumuksessa on silikaattimineraaleja, joihin on sekoittunut pieniä sulfidi-jyviä sekä metalleista rautaa ja nikkeliä.[2] Yleisiä mineraaleja kondriiteissa ovat myös esimerkiksi maasälpä, oliviini, plagioklaasi ja pyrokseeni.[3]

Kondriitit ovat yleisimpiä meteoriitteja, sillä Maahan pudonneista niitä on noin 86 prosenttia.[3]

Kondriittien luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kondriitteja on useita erilaisia. Erot liittyvät meteoriitin alkuperänä olleeseen asteroidiin ja mitä muutoksia kuumeneminen tai vesi ovat aiheuttaneet.[2] Ne jakautuvat tavallisiin, enstatiitti- ja hiilikondriitteihin, joilla molemmilla on vielä lisää alaluokkia.

Hiilikondriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hiilikondriitti

Hiilikondriitit ovat peräisin asteroidivyöhykkeellä sijaitsevista tummista asteroideista.[4] Ne ovat muodostuneet jäästä, kivestä, metallista ja hiilipitoisesta orgaanisesta materiaalista. Tavallisesti hiiltä on suunnilleen yksi prosentti kivestä.[4] Kaikkein suurin asteroidi Ceres on luultavasti samaa materiaalia kuin hiilikondriitit.[4]

Tavalliset kondriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä Maahan putoavista meteoriiteista ovat tavalliset kondriitit, jotka ovat peräisin asteroidivyöhykkeen keskivaiheilta.[4] Ne sisältävät kiveä ja metallia. H-kondriiteissa on paljon rautaa ja L-kondriiteissa vähän, kun taas LL-kondriiteissa on vähän rautaa ja vähän metallista rautaa.[4] Monet tavalliset kondriitit kuumenivat asteroideissa kiinni ollessaan ja muuttivat rakennettaan metamorfoosissa.[4] S-tyypin asteroidit ovat yleisiä ja saattavat olla tavallisten kondriittien alkuperä.[4]

Enstatiittikondriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
« Saint Sauveur » Enstatiittikondriitit EH5

Enstatiittikondriitit tulevat asteroidivyöhykkeen sisäpuolelta Marsin läheltä.[4] Kun ne muodostuivat, ei ollut paljoa happea saatavilla, joten niissä on epätavallisia mineraaleja: enstatiittikondriittien sulfidimineraaleja ei löydy Maapallolta, jossa on happea runsaasti.[4] Ne sisältävät myös metallista rautaa.

  1. Maapallo tiivistyi millimetrikoon kappaleista avaruus.fi.
  2. a b c Natural History Museum: Stony meteorites (englanniksi) Viitattu 20.10.2012.
  3. a b c Geologia.fi: Meteoriittien ominaisuudet Viitattu 4.11.2012.
  4. a b c d e f g h i The Meteorite Museum: Chondrites (englanniksi) Viitattu 29.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.