Nora Mäkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäkinen vuonna 1946. Kuva: Otso Pietinen.

Eleonora ”Nora” Mäkinen (oik. Gabrielsson, ent. Marttinen; 11. joulukuuta 1920 Viipuri28. helmikuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen malli ja elokuvanäyttelijä.

Mäkinen oli 1930- ja 1940-lukujen suosituimpia huippumalleja ja mannekiineja Suomessa. Hänen mallinuransa alkoi jo 15-vuotiaana, kun hänet valittiin Miss Heinolaksi.[1]

Mäkinen löydettiin filmiin, kun Toivo Särkkä näki hänet Helsingissä pidetyillä uutuusmessuilla ja pyysi koekuvaukseen. Mäkinen teki aluksi pikkuosia SF:n elokuvissa. Hänen merkittävin roolinsa oli Vappu Vuorenkaiku elokuvassa Vihtori ja Klaara (1939). Muita merkittäviä sivuosia olivat ilotytöksi ajautuva piika ”Gaselli” elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja poikaystävänsä hylkäävä Elina komediassa Hätävara (1939).

Mäkinen oli naimisissa ensin taiteilija Veikko Marttisen ja myöhemmin poliisikomentaja Erik Gabrielssonin kanssa. Hänen äitinsä oli "Kotkan ruusuna" tunnettu Rosalia Gurovitsch eli Rosa Mäkinen[2].

Vuosi Elokuva Rooli
1937 Lapatossu nuori retkiseurueessa
Kuriton sukupolvi Löpö
1938 Laulu tulipunaisesta kukasta Elli, ”Gaselli”
Markan tähden nainen kylpyrannalla
Tulitikkuja lainaamassa Anna-Kaisa Hyvärinen
1939 Hätävara Elina
Aktivistit Niskasen palvelijatar
Vihtori ja Klaara Vappu Vuorenkaiku
1940 Poikani pääkonsuli hyväntekeväisyysneitonen
1946 Levoton veri ilotyttö
  1. Sisko Rytkönen: Nora Mäkinen: Mannekiini, näyttelijä Elonet. 8.2.2014. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viitattu 21.12.2018.
  2. Tahkokorpi, Mirjam: Parturi sai prostituoidun leiman, koska oli aikaansa edellä – nyt hänen maineensa halutaan puhdistaa: "Nykyään tuossa ei olisi mitään ihmeellistä" 31.8.2021. Yle. Viitattu 1.9.2021.
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.