Signe Mörne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Signe Mörne
Henkilötiedot
Syntynyt1875
Kuollut1952
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti näyttelijä, lausuja ja kirjailija
Puoliso Arvid Mörne
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Signe Antoinette Mörne, o.s. Hagelstam (15. maaliskuuta 187517. marraskuuta 1952), oli suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija.[1]

Signe Mörne kävi Helsingin Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulun ja opiskeli teatterialaa Kööpenhaminassa Betty Henningsin oppilaana. Hän oli Ruotsalaisen teatterin näyttelijä 1915–1920. Hän esiintyi ensimmäisen kerran oppilaskoulun kanssa 1915 Helena Nybomin näytelmässä Silkeshärvan, Ida Branderin opastuksella. Seuraavana vuonna Mörne näyttelijä jälleen oppilaskoulun kanssa Einar Christiansenin komediassa Skvaller (Folkesnak). Viimeisen kerran hän näytteli vuonna 1917, ja kyseessä oli August Strindbergin Påsk, jossa hänen roolinsa oli Kristina. Mörnen näyttelijänura oli lyhyt mutta kiinnostus teatteriin säilyi koko eliniän, sillä hän esiintyi lausujana.

Mörne avioitui runoilija Arvid Mörnen kanssa 1899, ja heille syntyi kolme lasta, joista Barbro Mörnestä tuli kääntäjä ja kirjailija. Vuodesta 1923 aivan viime vuosiin saakka hän oli Kauniaisissa Itäisen ruotsalaisen seurakunnan yhdistyksen puheenjohtaja. Hän oli myös mukana espoolaisen Solvallan lastentarhan toiminnassa. Mörne kirjoitti yhdessä tyttärensä Barbro Mörnen kanssa kirjan Soldatbrev från Finlands krig 1939–1940 (Söderströms 1940).

Kauniaisissa on Mörnen mukaan nimetty Signenkuja, jonka varrella on perheen rakennuttama huvila.[2]

  • Soldatbrev från Finlands krig 1939–1940 (1940)
  • Svenska folkskolans kalender (1953)
  • Svenska Teaterns i Helsingfors repertoar 1860–1975 (1977)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.