Sinfonia nro 4 (Schumann)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Robert Schumann sävelsi neljännen sinfoniansa d-mollissa (op. 120) vuonna 1841 heti ensimmäisen valmistuttua. Toinen ja kolmas sinfonia siis ovat itse asiassa sitä myöhempiä teoksia. Neljäs sinfonia kuitenkin julkaistiin vasta 1853; ennen tätä siihen oli ehditty tehdä muutoksia ensisijaisesti orkestraation alueella.[1]

Muodoltaan neljäs sinfonia on Schumannin innovatiivisin. Sen neljä osaa esitetään tauotta. Säveltäjä pohti teoksen nimeämistä "sinfoniseksi fantasiaksi".[1]

  1. Ziemlich langsam – Lebhaft (d-molli)
  2. Romanze: Ziemlich langsam (a-molli)
  3. Scherzo: Lebhaft (d-molli)
  4. Langsam – Lebhaft (D-duuri)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.