Suomen Laskuvarjokerho

Suomen Laskuvarjokerho ry oli Suomen suurin laskuvarjokerho ja toimi Helsingissä ja Utissa. Jäseniä oli noin 1 000, joista aktiivisia noin 300. Kerhossa hypättiin vuosittain noin 15 000 hyppyä, joista pääosa hypättiin Utissa. Vuosittain uusia alkeiskurssilaisia oli noin 200–300, lisäksi tandem-hyppääjiä noin 300. Suuren hyppymäärän mahdollistaa laskuvarjokerho oma 2009 valmistunut 18-paikkainen Cessna Grand Caravan (OH-DZF). Suomen Laskuvarjokerho ja Utin Laskuvarjokerho liittyivät toisiinsa vuonna 2013 ja muodostivat uuden yhdistyksen Skydive Finland ry.

Historia

Laskuvarjourheilua on harrastettu Suomessa vuodesta 1960, jolloin Suomen Laskuvarjokerho (SLK) ry perustettiin. Yksi kerhon perustajista oli suomalaisen laskuvarjourheilun pioneeri Kalervo "Kavo" Laurila, joka toimi pitkään kerhon ensimmäisenä puheenjohtajana.

Suomen Laskuvarjokerhon perusti toukokuussa 1960 parinkymmentä lajista kiinnostunutta. Parina ensimmäisinä vuonna toiminta Suomessa rajoittui kokoontumisiin ja harrastuksesta haaveiluun. Hyppäämässä käytiin ulkomailla, lähinnä Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Ensimmäiset siviilihypyt Suomessa tehtiin vuonna 1962, jolloin hyppyjä kertyi 22 kpl. Läpi 1960-luvun toimintaa kehitettiin ja toiminnalle haettiin ja saatiin julkisuutta. Vuoteen 1965 mennessä innokkaita hyppääjiä oli jo niin paljon, että Helsinki-Malmille perustettiin hyppykeskus ja ostettiin oma lentokone, OH-CSE Cessna 195, joka poistettiin käytöstä pakkolaskun jälkeen 1972. Kerholla oli tuolloin oma huone käytössään Malmin lentokenttä rakennuksessa, Pyöreällä.

Kymmenvuotisjuhlia vietettiin vuonna 1970, ja tällöin kerhossa oli lähes kaksisataa asiasta innostunutta jäsentä.

Cessna palveli kerhoa vain neljä vuotta, ja seuraava kone oli seitsemänpaikkainen OH-POA Pilatus Porter, joka saattaa olla maailman vanhin lentävä yksilö. Kerhotoiminnan jäsen- ja hyppymäärien kasvettua voimakkaasti – 1979 hyppyjä 4 701 – kerho vaihtoi jälleen konetta, ja siirryttiin potkuriturbiini-aikaan.

Vuonna 1980 kerho juhli 20-vuotista taivaltaan jäsenmäärän lähennellessä jo kolmeasataa. Uusin kone, 10-paikkainen OH-POB Pilatus Turbo Porter palveli kerhoa hienosti, kunnes 1980-luvun puolivälin jälkeen alkoi ilmetä suuremman koneen tarvetta, ja alettiin miettiä jälleen uutta ratkaisua.

Samaan aikaan lentoyhtiö Svedair Ruotsissa, oli luopumassa Twin Otterista. Elokuussa 1987 pidettiin neuvoa-antava yleiskokous asiasta. Äänestyksen tuloksena konekauppa päätettiin tehdä. Lentäjien ja hyppymestarien talvikausi 1987-1988 oli vilkasta aikaa, lentäjiä koulutettiin ja hyppymestarit suunnittelivat koneen tuomia muutoksia hyppytoiminnassa ja -koulutuksessa.

OH-SLK Twin Otter saapui Suomeen maaliskuussa 1988, ja Malmin Pyöreällä järjestettiin virallinen luovutustilaisuus. Toisaalla spekuloitiin, kauanko kerho pysyisi pystyssä hankinnan vuoksi. Koneen hankinta silloin ei ollut helppo tehtävä, mutta käytäntö osoitti hankkeen kannattavuuden. Vuonna 2009 Laskuvarjokerholle valmistui oma Cessna Grand Caravan hyppykoneeksi.

Aiheesta muualla

• Suomen Laskuvarjokerhon www-sivut