Tunnustus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo oikeustieteellisestä termistä. Tunnustus on Aren musiikkialbumi.

Tunnustus on oikeudenkäyntiin liittyvä oikeustieteellinen termi. Tunnustus tai tunnustaminen tarkoittaa Suomessa asianosaisen (kantajan tai vastaajan) antamaa lausumaa siitä, että jokin vastapuolen väittämä, asianosaiselle epäedullinen seikka on tosi.[1]

Tunnustamisen merkitys suomalaisessa oikeuskäytännössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos asianosainen on asiassa, jossa sovinto on sallittu (dispositiiviset asiat), oikeudessa tunnustanut jonkin seikan, niin tunnustus on hänen osaltaan sitova. Jos asianosainen peruuttaa tunnustuksen, tuomioistuin ratkaisee – asianosaisen peruutuksen syyksi esittämien perusteiden ja muiden asianhaarain nojalla – mikä vaikutus tunnustuksella on todisteena.[2]

Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu (indispositiiviset asiat), tuomioistuin ratkaisee, mikä vaikutus asianosaisen tunnustuksella on todisteena.[2] Tällaisissa asioissa tunnustus ei tule automaattisesti riidattomaksi, vaan tuomari ratkaisee tunnustuksen todistusvoiman. Ratkaistessaan asiaa hän voi käyttää vapaata todistusharkintaa.[1]

Tunnustaminen (ruots. erkännande) on oikeuskielessä eri asia kuin myöntäminen (ruots. medgivande). Käytännössä nämä termit usein sekoitetaan keskenään, vaikka niillä on selvä merkitysero.[1] Usein puhutaan jonkun tosiseikan myöntämisestä vaikka tarkoitetaan sen tunnustamista.[3]

  1. a b c Jokela, Antti: Rikosprosessi. 4. p., s. 468–469. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-1294-3.
  2. a b Oikeudenkäymiskaari 17 luku 4 § (Arkistoitu – Internet Archive). Finlex, ajantasainen lainsäädäntö.
  3. Norri, Matti: Oikeudenkäyntikirja eli miten voitan jutun kun päämies on oikeassa. Helsinki: Terra Cognita, 2008. ISBN 978-952-5697-17-9.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.